Tyttäreni siivosi lankakoriaan ja toi muorille tuliaiseksi pussillisen jämälankoja.
Se olikin mieleistä.
Pinteresiin hakemaan mallikuvia ja puikot heilumaan.
Vilho saa slipoverin ja tietysti auton kuvilla .Ompahan ainakin erillainen ja luulisin että poika tykkää.
Reissumiehelle sitten lapaset tassun kuvilla.
On sitten taas lämpöinen kolata lumia kun huomenna sitä kuulema taas tulee taivaan täydeltä.
Vielä jäi paljon lankoja ja aivot raksuttavat innolla mitä seuraavaksi tekis.
Hulluus se on kai tämäkin ,kun ei voi olla koko ajan jotain väkertämättä,mutta kun se on niin mukavaa.
T:KIRSI
maanantai 26. tammikuuta 2015
maanantai 19. tammikuuta 2015
SAIRASTUVALLA
Meillä sairastetaan nyt kennelyskää.
Ensin alkoi Woody köhiä ja ihmettelin että mikä sen henkeen on mennyt.
Yöllä korisi kun kunnon kuorsaaja ja aina kun innostui jostakin alkoi köhiä.
Toissapäivänä Danny jatkoi samaan malliin ja eilen sitten olikin Onnin vuoro.
No tänään Severi .
Severi Ei jaksanut leikkiä oikein Milankaan kanssa.Raukka on ihan flunssanen.
Mila oli oireillut viime viikolla.
Ulkonakaan ei juosta kuin viimeistä päivää kun ottaa niin henkeen.
Käydään vaan rauhassa pissillä tuolla metsän reunassa.
Kävin lukemassa netistä kennelyskästä ja rauhoituin kun se on niin yleistä.
Toivotaan ettei nyt kuitenkaan mene keuhkokuumeeksi.
Sitten onkin lähdettävä lääkäriin.
Niin sitä vaan on koirillakin flunssaa ja tarttuu toisesta toiseen kuten lapsillakin.
No, me huilaillaan täällä torpalla ja otetaan rennosti.
T. KIRSI
Ensin alkoi Woody köhiä ja ihmettelin että mikä sen henkeen on mennyt.
Yöllä korisi kun kunnon kuorsaaja ja aina kun innostui jostakin alkoi köhiä.
Toissapäivänä Danny jatkoi samaan malliin ja eilen sitten olikin Onnin vuoro.
No tänään Severi .
Severi Ei jaksanut leikkiä oikein Milankaan kanssa.Raukka on ihan flunssanen.
Mila oli oireillut viime viikolla.
Ulkonakaan ei juosta kuin viimeistä päivää kun ottaa niin henkeen.
Käydään vaan rauhassa pissillä tuolla metsän reunassa.
Kävin lukemassa netistä kennelyskästä ja rauhoituin kun se on niin yleistä.
Toivotaan ettei nyt kuitenkaan mene keuhkokuumeeksi.
Sitten onkin lähdettävä lääkäriin.
Niin sitä vaan on koirillakin flunssaa ja tarttuu toisesta toiseen kuten lapsillakin.
No, me huilaillaan täällä torpalla ja otetaan rennosti.
T. KIRSI
torstai 15. tammikuuta 2015
EI SOKERIA
Nyt on kulunut reilut kaksi viikkoa ,kun päätin tehdä elämäntapa remontin.
Se on sujunut yllättävän hyvin,vaikka välillä suklaapatukat pyörivätkin silmissä ,kun tekee mieli jotain hyvää.
Päätin että jätän sokerin pois ja olenkin pysynyt aika hyvin tavoitteessani,paitsi,että en voi juoda teetä ilman sokeria.Siispä armahdan itseäni ja laitan siihen teekuppiin sen lusikallisen sokeria.
Keksi purkki on vaihtunut sämpylä purkiksi ja imelän himoon syön hedelmiä ja marjoja.
Ja mikä parasta, piimää ja mustikoita tehosekoittimella soseeksi ja juon sitä mennen tullen ja palatessa.
Mutta ,kun ne tulokset ei näy heti.
Siinä onkin kaikkein ärsyttävin puoli.
Olen saanut yhden kilon putoamaan,mutta kai sekin on alku.
Eilen keitin pavuista,herneistä ja kurpitsasta sosekeiton ja ajattelin tänään tarjoilla tällaista kevyttä ruokaa.
Reissumies tuijotti vihreää keitostani,kun olisi nähnyt jotain noita-akan lientä ja tuumasi,että eiköhän kuitenkin keitetä ihan perunat.
No keittoon sitten jauhot sekaan ja hiiva perään ja niin oli meillä kolme peltiä sämpylöitä.
Käyhän se näinkin ja hyviähän ne ovat.
Jaksan vieläkin ihmetellä mistä näitä jenkkakahvoja yht äkkiä alkoi ilmestymään kupeilleni.
Minulle joka olen saanut syödä aina miten haluan ,eikä kiloja ole kertynyt.
Se taitaa olla meillä naisilla,että kun ollaan siinä neljän,-viidenkymmenen kieppeillä alkaa perä levitä ja näkö lähteä.
Toisaalta aika armollista näiden hormoonien keskellä,että ei näe niin hyvin.
Ja sitten se liikunta.Kun pitäis vaIkka mitä.
Minä olen ajatellut että lisään vaan tätä arkiliikuntaa.
Koirien kanssa vähän pitemmälle ja onhan tuolla lampaittenkin kanssa jos jonkinlaista puuhaa.
Hiihtäminen olI aluksi mukavaa,mutta pitäis saada vähän pienemmät monot ettei nilkat lonksahda.
Lunta tulee jatkuvasti ja ladut on ummessa.
Lumityöt on hyvää treeniä ja huomennahan sitä taas tulee taivaan täydeltä.
Katotaas miten Mäkelän emännän urakka sujuu.En nimittäin ole kaikkein kärsivällisin painon pudottaja.Yritän kuitenkin kovasti pysyä tavoitteissa.
Juhannuksena olen toivottavasti kymmenen kiloa pienempi.TOIVOTTAVASTI.
T.KIRSI
Se on sujunut yllättävän hyvin,vaikka välillä suklaapatukat pyörivätkin silmissä ,kun tekee mieli jotain hyvää.
Päätin että jätän sokerin pois ja olenkin pysynyt aika hyvin tavoitteessani,paitsi,että en voi juoda teetä ilman sokeria.Siispä armahdan itseäni ja laitan siihen teekuppiin sen lusikallisen sokeria.
Keksi purkki on vaihtunut sämpylä purkiksi ja imelän himoon syön hedelmiä ja marjoja.
Ja mikä parasta, piimää ja mustikoita tehosekoittimella soseeksi ja juon sitä mennen tullen ja palatessa.
Mutta ,kun ne tulokset ei näy heti.
Siinä onkin kaikkein ärsyttävin puoli.
Olen saanut yhden kilon putoamaan,mutta kai sekin on alku.
Eilen keitin pavuista,herneistä ja kurpitsasta sosekeiton ja ajattelin tänään tarjoilla tällaista kevyttä ruokaa.
Reissumies tuijotti vihreää keitostani,kun olisi nähnyt jotain noita-akan lientä ja tuumasi,että eiköhän kuitenkin keitetä ihan perunat.
No keittoon sitten jauhot sekaan ja hiiva perään ja niin oli meillä kolme peltiä sämpylöitä.
Käyhän se näinkin ja hyviähän ne ovat.
Jaksan vieläkin ihmetellä mistä näitä jenkkakahvoja yht äkkiä alkoi ilmestymään kupeilleni.
Minulle joka olen saanut syödä aina miten haluan ,eikä kiloja ole kertynyt.
Se taitaa olla meillä naisilla,että kun ollaan siinä neljän,-viidenkymmenen kieppeillä alkaa perä levitä ja näkö lähteä.
Toisaalta aika armollista näiden hormoonien keskellä,että ei näe niin hyvin.
Ja sitten se liikunta.Kun pitäis vaIkka mitä.
Minä olen ajatellut että lisään vaan tätä arkiliikuntaa.
Koirien kanssa vähän pitemmälle ja onhan tuolla lampaittenkin kanssa jos jonkinlaista puuhaa.
Hiihtäminen olI aluksi mukavaa,mutta pitäis saada vähän pienemmät monot ettei nilkat lonksahda.
Lunta tulee jatkuvasti ja ladut on ummessa.
Lumityöt on hyvää treeniä ja huomennahan sitä taas tulee taivaan täydeltä.
Katotaas miten Mäkelän emännän urakka sujuu.En nimittäin ole kaikkein kärsivällisin painon pudottaja.Yritän kuitenkin kovasti pysyä tavoitteissa.
Juhannuksena olen toivottavasti kymmenen kiloa pienempi.TOIVOTTAVASTI.
T.KIRSI
maanantai 5. tammikuuta 2015
LAPASIA JA VÄHÄN MUUTAKIN
lapasia on ollut mukava tehdä pitkästä aikaa.
Olen hurahtanut nyt näihin kuviin ja löytänyt paljon uusia ideoita netistä.
Tytöt saivat pukinkontissa lapasia ja taitaa niitä tulla lisääkin ,kun löytyy niin mukavia malleja.
Strömssössä tekivät tuikkukynttilöiden folio osista lampunvarjostimen,mutta minä ajattelin tehdä näistä verhon.
Olen leikellyt ympyröitä niistä ja ommellut reunat.
Sitten vaan virkkaamalla ja yhdistelemällä.
Tuli tuo villatakkikin valmiiksi.
Ostin kirpparilta todella ohkaisia lankoja jotka olivat sekaisilla vyyhdeillä.
Eipä ne maksaneetkaan kuin 4 euroa ja lankoja oli kassillinen.
Selvittäminen oli kova homma,mutta ompahan nyt lankoja.
Tässä käsitöiden sivussa ollaan jouduttu todistamaan meidän Hilma kissan isottelua.
Tämä pieni tyttö on alkanut kiusaamaan nuorinta koiraamme Severiä.
Hilma kävelee muitta mutkitta koiran viereen ja tuijottelee aikansa ja sitten antaa paukkua kahta puolen.
Severi ei ymmärrä mistä on kysymys ja juoksee kissaa karkuun.
Kaikenlaista se meillä naaras puolisilla teetättää.
Ei kyllä uskoisi ,että näinkin pieni ja suloinen kissa saa aikaan tällaista touhua.
Näihin tunnelmiin T: KIRSI
Olen hurahtanut nyt näihin kuviin ja löytänyt paljon uusia ideoita netistä.
Tytöt saivat pukinkontissa lapasia ja taitaa niitä tulla lisääkin ,kun löytyy niin mukavia malleja.
Strömssössä tekivät tuikkukynttilöiden folio osista lampunvarjostimen,mutta minä ajattelin tehdä näistä verhon.
Olen leikellyt ympyröitä niistä ja ommellut reunat.
Sitten vaan virkkaamalla ja yhdistelemällä.
Tuli tuo villatakkikin valmiiksi.
Ostin kirpparilta todella ohkaisia lankoja jotka olivat sekaisilla vyyhdeillä.
Eipä ne maksaneetkaan kuin 4 euroa ja lankoja oli kassillinen.
Selvittäminen oli kova homma,mutta ompahan nyt lankoja.
Tässä käsitöiden sivussa ollaan jouduttu todistamaan meidän Hilma kissan isottelua.
Tämä pieni tyttö on alkanut kiusaamaan nuorinta koiraamme Severiä.
Hilma kävelee muitta mutkitta koiran viereen ja tuijottelee aikansa ja sitten antaa paukkua kahta puolen.
Severi ei ymmärrä mistä on kysymys ja juoksee kissaa karkuun.
Kaikenlaista se meillä naaras puolisilla teetättää.
Ei kyllä uskoisi ,että näinkin pieni ja suloinen kissa saa aikaan tällaista touhua.
Näihin tunnelmiin T: KIRSI
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)