Tämä olikin ensimmäinen kerta ,kun keritsin lampaani ihan itse.
Varpu tuli avustamaan kiinnipitämisessä ja homma sujuikin yllättävän hyvin ,näin ensikertalaisilta.
Kaikkein vaikein homma oli saada lampaat ulos navetasta,mutta otettiin koiran hihna avuksi ja saatiin kovan vääntämisen kautta yksi kerrallaan leikattavaksi.
Mustan Sannin kanssa siis harjoiteltiin ja pari haavaa tuli,mutta muut onnistuivat jo paremmin.
Hertta oli jo huomattavasti nopeammin keritty ja muut aina nopsammin.
Eihän nämä nyt ihan ammattilaisen keritsemiltä näytä,mutta villat on paperisäkeissä ja tytöt näyttävät ihan hyviltä.
Selkä tässä hommassa joutuu koville ja muutaman kerran taisi Varpun varpaat jäädä sorkan alle.
Muuten haavereilta vältyttiin.
Olen niin tyytyväinen kun homma onnistui ja keväällä ehkä olen jo nopeampi ja taitavampi.
Lampaat tuijottelivat leikattuina toisiaan ja innostuivat puskemaan ,kun olisivat ihmetelleet,että kukas sinä oikein olet.
Varsinkin musta Sanni puski jokaista vuorollaan.
Nyt on likoilla viileämpi olo ja voivat alkaa kasvattamaan uutta villaa talveksi.
Pikkutytötkin ovat nyt niin pienen näköisiä.
Kyllä tuli niin onnistunut olo kun kykenin tähän hommaan
T: KIRSI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti