TARKASTELUA TALVEN JÄLKEEN

 Eilinen ja tämä päivä on ollut kuin hunajaa sielulle.
Aurinko lämmittää niin ,että täytyy riisua takki pois päältä ja antaa säteiden lämmittää ihoa.

 Sieltä se tulee KESÄ,niin kauan odotettu.
Haravalla on jo päässyt kupsuttelemaan sieltä ja täältä ja näyttää sieltä pikkuisen jo vihreääkin nousevan maasta.

 Kukkapenkeistä nousee alkuja ja kasvihuoneeseen on kohta hommattava uutta multaa.
Oikein sormet kihisee innosta,milloin pääsee taas upottamaan ne multaan.

 Orvokit olivat jo tehneet nuppuja ja raparperi työtää varsiaan maanpinnalle.

 Köynösruusu oli säilynyt talven yli  ja näytti hyväkuntoiselta.

 Kävin viemässä tytöille leipää,heiniä ja vettä.
Tytöt ottavat aina emonsa iloisesti vastaan pitämällä kovaa meteliä,niin kauan kunnes aukaisen portin ja astun sisään aitaukseen.
Ja iloinen olen minäkin kun sinne menen.
Neljä lammasta tupsuttelee huulillaan ihoani ja tunnen että tämä on aitoa rakkautta.
Niin aitoa on eläimen rakkaus että siitä ei voi,kun tulla hyvälle tuulelle.
Niinäkin päivinä kun lapiot ihan sitä itteensä kottikärryihin.

 Tytöt pitää ajella nyt kesäksi karvattomaksi ja sitten se vasta tulee hyvä ja viileä olo.
Kyllä niillä onkin pasut villat kupeilla.

 Aitauksen sisäpuolella ovat kasvit hieman kärsineet.
Jasmiini on syöty suurinpiirtein juurta myöten.
Siirrän sen heti kun maa sulaa toiselle puolelle aitaa.
Luumupuun runko on kaluttu ja myös kuusen rungot ovat paljaina.

 Mutta ei haittaa yhtään.Nyt tulee kesä ja kärpäset.

Eilen illalla vein ulos narulle kuivumaan ensimmäisen kerran tänä vuonna lakanat ja voi miten hyvälle ne tuoksuivatkaan aamulla kun ne hain sisälle.
Kun jatkuisi näitä ihania ilmoja nyt jonkun aikaa.
Pääsisi oikein tosissaan tuolla pihalla touhuamaan ja nauttimaan auringosta.

Terveisin KIRSI